Asiakasneuvoja Leena Hirvilammi päätti viheltää 25 vuotta jatkuneen työuransa Kelalla ”poikki”, hakeutumalla vuorotteluvapaalle. Sen hän toteutti kahtena perättäisenä syksynä, molempina 3 kuukauden jaksolla. Toinen puoli on juuri päättynyt ja on pienen tilinteon paikka.
Tavoitteeksi vuorotteluvapaalle Leena asetti paljon elämän nautintoja, joista saa eväitä eteenpäin. Nautintojen keruuseen kuuluivat suunnitelman mukaan metsässä kulkeminen, lukeminen, kavereiden tapaaminen, hopeakorut, uusien kädentaitojen oppiminen Kaarakan talossa ja nukkuminen aamulla, kunnes uni loppuu. Siinäpä olisi haastetta ja rentouttavaa tekemistä itse kullekin. Leena kertoo saavuttaneensa kaikki asettamansa tavoitteet täydellisesti. Ja samalla huomanneensa, kuinka paljon olisi vielä uusia asioita ja taitoja opittavana ja koettavana. Nälkä siis kasvoi syödessä.
Tämän päivän kiireisestä työelämästä ei useinkaan saa onnistumisen iloa ja positiivista palautetta, niinpä niitä on hyvä hakea vapaa-aikanaan. Leenan kokemus käsillä tekemisestä on hyvin kokonaisvaltainen; hän sanoo silloin hengittävänsä ja nauttivansa joka solullaan. Keskittymällä tekemiseen maalliset murheet unohtuvat ja ihokin paranee, kertoo Leena pieni pilke silmissään. Ei ole paineita osaamisesta, koska kaikkea voi kysyä ja tyhmää kysymystä ei ole olemassakaan.
Kirjansidontaan Leena kertoo hurahtaneensa totaalisesti. Persoonallisia kirjalahjoja ovat saaneet ja tulevat edelleen saamaan kymmenet sukulaiset ja ystävät. Lisäksi suurta iloa ovat tuottaneet itse värjätyistä pellavakankaista ommellut juhlavaatteet. Muita materiaaleja ja tekniikoita ovat erilaiset ”valot” rosee tekniikalla, rautalankatyöt sisustukseen, ommellut ja painetut pussit ja kassit jne.
Leenan mielestä käsillä tekeminen on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä suunnittelu että toteutus. Työ tempaa mukaansa ja luova prosessi antaa luvan heittäytyä lapseksi. Pieni virhe ei haittaa, koska se voi muuttaa lopputuloksen aivan uudenlaiseksi. Ja joskus materiaali päättää, mihin suuntaa tuote taipuu. Valmis työ tuottaa aina iloa ja tyydytystä tekijälleen.
Iso kiitos Kaarakan seniorinäpissä ja taitopajoissa viihtymiselle kuuluu Leenan mukaan muille asian harrastajille. Naisenergia virtaa ja huumorinkukka kukkii, mutta saa olla ihan vain oman itsensä kanssa, jos siltä tuntuu. Ryhmä ei velvoita olemaan sosiaalinen, vaan jokainen osallistuu kanssakäymiseen tilanteensa mukaan, kertoo Leena. Monta uutta käsityöystävää on kertynyt parin vuoden aikana.
Ja loppuun pieni sanailu:
Jos en tekisi käsitöitä, niin tulisin hulluksi.
Haluaisin oppia vielä ainakin lautanauhan tekemisen.
Terveiset kanssasisarille: Leena toivoo, että muutkin saavuttaisivat käsillä tekemisestä onnistumisen kokemuksia ja kulkisivat käsityöpolkua.
Teksti: Elise Rajamäki