Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon Kivinavetassa 27.11.2011 – 25.3.2012 on avoinna tAITOAtAITOA-näyttely, jossa on viisi teemaa:

• historiaa ja nykyisyyttä
• kulttuuria ja perinnettä
• luovuutta ja yrittäjyyttä
• taitoja ja hyvää oloa
• oppimista ja kasvua

Näyttelyn avannut yhdistyksen puheenjohtaja, TkT Helena Teräväinen puhui kulttuurista sekä käsityön edistämisen haasteista ja mahdollisuuksista tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa:

Vuosi 2012 on Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n 105. toimintavuosi. Valtakunnallisen Taito-järjestömme strategia korostaa sitä, kuinka kiinteästi käsityö pohjautuu kulttuuriin, on kult-tuuria sekä kehittää kulttuuria. Brändit, sloganit ja megatrendit muuttuvat, mutta yhdistyksemme on koko yli satavuotisen toimintansa ajan nähnyt tehtävänään eteläpohjalaisen käsityökulttuurin edistämisen. Yhteiskunnallisen kontekstin muuttuessa olemme sopeutuneet uusiin vaatimuksiin, mutta myös koko ajan kirkkaana säilyttäneet pohjamme, joka perustuu taitoon ja yrittäjyyteen.

Maailma muuttuu nykyään nopeammin kuin koskaan, mutta tällaisessa maailmassa haluamme edelleen pitää toimintamme perustana vanhoja kulttuurista nousevia perusarvoja kuten ”etelä-pohjalaisuus, suomalaisuus ja kansainvälisyys”. Ajattomalla tavalla uskallamme puolustaa vanhanaikaisesti kauneutta ja esteettisyyttä. Kestävä kehitys ja luovuus kuulostavat jo enemmän tältä päivältä ja lähes kaikkien muidenkin yhteisöjen ja yritysten arvopohjalta. 
 
Tulevaisuuteen ja muuttuvaan maailmaan on yritettävä varautua: yhteiskunta ikääntyy, monikult-tuuristuu ja globaalistuu, tietoliikenne on nopeaa ja maapallo matkojen nopeutuessa pienenee koko ajan. 

Globaalin muutoksen haasteisiin yhdistyksemme vastaa kulttuurin keinoin. Kulttuuri ei ole staatti-nen rakenne vaan muuttuu joka tapauksessa koko ajan. Suomalaisen ja eteläpohjalaisen kulttuurin voima ja arvo eivät vähene siitä, että otamme rohkeasti uusia vaikutteita. Olemme jo hakeneet niitä kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa Italiasta, Espanjasta ja Irlannista ja naapurimaasta Virosta, ja me olemme valmiit kohtaamaan myös maahanmuuttajien kulttuurin ja käsityön niin Venäjältä, Somaliasta kuin Kaukoidästäkin. 

Yhteiskunnan ikääntyminen on käsityön edistämisen kannalta positiivinen asia, ei niinkään haaste. Ihmisten vapaa-aika lisääntyy muutenkin mutta ”vapaa aika” työelämän jälkeen tuo monia uusia ihmisiä käsityön pariin, ja kulttuuri siirtyy käsityössä joskus sukupolven yli: isoäidit (ja isoisät tietysti) ehtivät opettaa nuorinta polvea. Meillä on Näppi-käsityökoulu lapsille, mutta myös Seniorinäppejä niille joiden taidot kaipaavat terästämistä tai jotka ovat kiinnostuneita jostain aivan uudesta tavasta tehdä käsillä jotain hyvää ja kaunista. Käsitöiden tekeminen on todella monella tavalla hyvän tekemistä: tuotteet sinänsä ovat kauniita ja hyviä mutta itse tekemisestä tulee hyvä olo. Ihminen on luova ja leikkisä ja saa mielihyvää käsillä tekemisestä. Se vähentää stressiä ja se taas vaikuttaa ehkäisevästi tai jopa parantavasti moniin sairauksiin.

Eriarvoistuminen – toisten alueiden vaurastuminen ja toisten alueiden köyhtyminen on Suomes-sa totta mutta käsityöstä on niin moneksi että se sopeutuu erilaisiin alueellisiin olosuhteisiin: se voi olla ammatti ja tuoda leivänlisää kuten ennenkin, olla vain säästäväisen ja neuvokkaan ihmisen kotitarveapu, siitä voi muodostua elämänpituinen harrastus tai matka taiteen kautta oman identiteetin ja sisimmän kehittämiseen. 

Toimittuani pari vuotta läänintaiteilijana visuaalisten taiteiden, lähinnä arkkitehtuurin, alalla olen entistä enemmän alkanut arvostaa taidekasvatusta ja sitä panosta jonka yhdistyksemme on teh-nyt Näppi-käsityökoulun kanssa. Meidän pitää muistaa että Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteolli-suus otti ensimmäisenä ”kopin” taiteen perusopetuksesta käsityön alalta ja perusti jo vuonna 1989 Näppi-käsityökoulun lapsille. Opetusta annetaan laajan oppimäärän mukaisesti. Siinä oppilaalle annetaan mahdollisuus opiskella pitkäjänteisesti omien taipumusten ja kiinnostuksen mukaisesti. Samalla se luo edellytykset elinikäiselle visuaalisten taiteiden harrastamiselle sekä valmiudet hakeutua jatko-opintoihin. Opetuksen piirissä on noin 350 oppilasta.

Erityisen tärkeää taideopetuksessa on oppia omien taipumusten ja kiinnostuksen mukaisesti. Jo lähes sata vuotta sitten (1918) kirjoitti Juha Hollo väitöskirjansa ”Mielikuvitus ja sen kasvattami-nen”. Hän halusi avata maassamme keskustelun ihmisen toisesta, ”ei-rationaalisesta” puolesta ja saattaa sen toimimaan kulttuurielämää rikastuttavasti. Voima on joka tapauksessa yksilössä, jonka kasvattamiseen pitää kuulua mahdollisen, kuvitteellisen, fiktiivisen esillä pitäminen, koska tulevaisuus perustuu siihen, mitä ei vielä ole, ja sen voi nyt tavoittaa vain mielikuvituksessa. Hol-lon kirjan ajatukset ovat tutkimisen arvoisia vielä nytkin, sillä me elämme teknologian, hyödyn ja luovan talouden aikaa mutta samalla pyrimme kohti hyvinvointia ja kohti hyvää elämää. 

Aalto-yliopiston taidekasvatuksen professori Juha Varto on viime aikoina puhunut taidekasvatuk-sen liiallisesta eriytymisestä: erilaisten visuaalisen alan eriytyneiden taidekasvatushankkeiden sijaan voitaisiin puhua ”visuaalisesta kulttuurikasvatuksesta”, johon voisi kuulua mediakasvatus-ta, muotoilukasvatusta, visuaalista ympäristökasvatusta, arkkitehtuurikasvatusta sekä käsityötai-detta.  Etelä-Pohjanmaan liiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan taiteen perusopetuk-sessa on olemassa suuri yhteistyön tarve eri taiteen alojen, oppilaitosten sekä taidekasvattajien kesken. Myös taiteen perusopetuksen näkyvyys ja markkinointi kaipaavat yhteisiä toimenpiteitä. Taidekasvatus on tärkeä osa yhdistyksemme toimintaa ja haluamme olla mukana suunnitteilla olevassa valtakunnallisessa pilottihankkeessa, jotta taiteen perusopetuksen asema maakunnassa vahvistuisi ja opetuksen järjestäjät voisivat olla enemmän toistensa tukena. 

Vetoan tässä yhteistyöhön, koska siihen me olemme uskoneet alusta asti. 

Tällä hetkellä pidämme Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n erityisvahvuutena alueellisen yrittäjyyden ja perinteen järkevää hyödyntämistä ja yhteistyötä eri sidosryhmien, yrittäjien ja muiden alan toimijoiden kanssa. Haluamme toiminnallamme lisätä käsityön arvostusta sekä kehit-tää ja vahvistaa käsityöyrittäjyyttä sekä tietysti käsityön harrastusta ja osaamista. tAITOA-näyttely on meille hieno tilaisuus taas uudella tavalla tulla lähelle ihmisiä uudessa paikassa.